Herramunjee

Päivitykset laahaa. Taas pitää tehdä pikasummausrykäisy:

- joulu meni hyvin, kissoja ei kuusi kiinnostanut OLLENKAAN. Lahjoina saivat vain piipunrassin hukattavaksi per päivä, mutta toisaalta olen varma, että mikään kaupasta ostettu kissalelu ei olisi koskaan yhtä kovaa suosiota saanut.

- Lahden ilmo on mennyt läpi, eli pojat nähdään lauantaina Lahdessa. Tulkaa paikalle sankoin joukoin ;)

- Ja suurin muutos on kotipaikkakunnan vaihto, eli tänään pojista tuli Stadin jolppeja! Muutto sujui jouhevasti, koska minä tulin kissojen kanssa junalla :D Nyt ne makaavat reteästi sängyllä, taitaa olla aika väsyttävää niillekin tuo pahvilaatikkojen jatkuva tarkastelu

Joulu on taas...

Siis, joulukuu!

Tänne ei kuulu oikeastaan edellisen suuren ilmoituksen jälkeen mitään ihmeempiä. Kossi ja Sketsi ovat ihan rakastuneita toisiinsa, varsinkin Kossi on ottanut semmoisen setäroolin että! Se hoitaa ja pesee pikkuista koko ajan ja jos Sketsi ei halua olla pesulla niin Kossi vain istuu kakaran päälle ja tyynenä jatkaa toimiaan.

Vuodenvaihteen jälkeen elämässä on lapsosilla pientä jännitystä, ilmoitin nimittäin molemmat Surokin näyttelyyn Lahdessa. Kossilla olisi tarkoitus saada viimeinen serti Premieriin (tosin, jos on kilpailua niin en tiedä miten tuon penturuokakupilla käyneen pullukan käy...) ja Sketsi esiintyy ihan pikkupoikien ja -tyttöjen luokassa eli pentuluokassa. Sen osalta haetaankin vain mielyttävää näyttelykokemusta, otetaan ne rusetit ja pokaalit sitten myöhemmin uralla ;) (vitsi vitsi, menestyminen ei ikinä ole taattua :D )

Täällä hän on!

Eli varautukaa vauvakuviin!

Perjantaina kävin "pienellä" reissulla, eli ajoimme hieman yli kolmesataa kilometriä suuntaansa (kiitokset matkaseurasta Outille!) hakemaan kotiin pientä abyä Kossille kaveriksi. Kyseessähän on kaveri, jonka kasvattajalta "tilasin" jo viime vuoden puolella (tai sanoin, että seukkipentueesta yksi tänne). Vähän oli kyllä tilaus mennyt harhaan, kun siinä ois pitänyt olla sininen tyttö, mutta tulikin...

BEIGE POIKA!

Hän on kyllä ihan hirmuisen supersuloinen, en pääse yli noista pienistä vaaleanpunaisista tassuista. Ja kun se kehrää koko ajan! Eilen herätti heittäytymällä naaman päälle superkehräyksen kanssa, tänä aamuna se nuoli korvia.

Kossi oli kaverista ensiksi hieman hämillään, kopalle piti varalta vähän suhista. Annoin Kossin kiertää koppaa ja nuuskutella, suhina loppui melkein ensisuhaisuihin. Siirsin sitten Kossin olohuoneeseen (piti eka laittaa toiseen koppaan, mutta meillä koppaanlaitto on semmosta taistelua, että en viitsinyt tapella) ja päästin Sketsin tutkimaan keittiötä. Hetken päästä raotin olohuoneen ovea, että pääsisivät haistelemaan sitä kautta, niin eiköhän tuo pikkuluikku punkenut itsensä siitä raosta olohuoneeseen :D Kossi oli siinä vaiheessa jo suhinat unohtanut ja se aloitti kurnutuksen.

Siinä ne sitten menivät perävilkkaa pitkin kämppää, Sketsi häntä antennina edellä ja Kossi kurnuttaen perässä. Ystävystyminen on siitä eteenpäin sujunut todella hyvin, ekat pesutkin nähtiin jo perjantai-iltana. Hieman Kossi on näyttänyt toiselle kaapin paikkaa mm. istumalla päällä ja valeastumalla, mutta suhinaa on kuulunut vain silloin kun Sketsillä on palanut käpy Kossin astumiseen (ja Kossihan on varhaiskastroitu, vaan hyvin hommat silti näyttää onnistuvan...)

Eilen illalla nuo jo uskalsi jättää keskenään ja tänään näyttää että välit alkaa olla jo ihan normaalit. Uskomatonta, että miten nopeaa kaikki on mennyt!!

Tässä vielä Sketsin tiedot:

ABY p eli beige. Uros (vielä ainakin kastroimaton, katellaan tässä)
Nimi: FI*Nebuankhet Quetzalcoatl
Emä: FI*Nebuankhet Ochún
Isä: FI*Silkkihienon Roma Tarragona
Synt. 9.8.2010

Ja kuvejaa (söpöysvaroitus ja yhteiskuvassa megasöpöysvaroitus):

It's the final Countdown!!

Huh??


Tässä vietetään Kossin kanssa viimeisiä hetkiä ihan vaan kahdestaan. Ylihuomenna meitä sitten pitäisi olla jo huikeat kolme kappaletta!! Jännättää!!

Ja pidän vielä blogin lukijoita jännityksessä, että kuka, mitä ja minkäväristä sieltä on tulossa ;)

Lohdutukseksi Kossin kuva:

Aika rientää

Ja päivitykset eivät.

Syksyn aikana on tapahtunut kaikkea monenmoista, vaikka lähinnä tuntuu siltä kuin Kossi olisi vain keskittynyt kasvamaan leveyttä... Kuitenkin lähiviikkoina on odotettavissa pikkukissan elämään suurta mullistusta, siitä enemmän kunhan sen aika koittaa ;)

Eli tämän postin tarkoitus on lähinnä toimia teaserina. No laitetaan loppuun vielä muutama kuva niin ei jää vaivaamaan.

Surok!

Tänään lähdetään Kossin kanssa kohti Helsinkiä. Onneksi matkustusvälineeksi on valikoitunut juna, niin ei tarvitse helteestä hermostua (Pendossa ilmastointi pelaa). Itse tapahtumaa varten on sitten jo häkkituuletin ostettuna, toivottavasti osaan sitä vielä käyttää...

Mutta kaikki tutut ja tuntemattomat, tervetuloa moikkaamaan Kossia, se on siellä jossain abyjen ja somalien rivistössä, Kossin tunnistaa siitä että sen verhoissa lukee "Kossi" :D

Surok lähestyy!

Enää kaksi viikkoa Surokiin, iiiiiks! Nyt tuli tuomarijako, ja meillä on Kossin kanssa tuomarina tsekkiläinen Linda Knyova. Ei tietoa minkälainen tuomari hän on tai että mistä tykkää. No sittenhän se selviää. Samoin ilmoitin Kossin 19.9 järjestettävään Match Showhun joka järjestetään Kannuksessa, kerrankin lyhyt matka!

Muuten Kossin elämä on mennyt lähinnä loikoillessa, alkaa se kuumuus täälläkin vaatia veronsa. Tosin, aika paljon se säntäilee vieläkin häntä suorana ees-taas pitkin maailmaa... :D

Aika kuluu

Hui hui kuinka se aika taas rientää. Lujaa.

Tässä välissä Kossi ehti käydä tosiaan Siilinjärvellä näyttelemässä, ja tuloksena oli ensimmäinen CAP-serti, jee! Tosin nyt oli tuomarin pöydällä jo TODELLA jännää, niin jännää, että tuomari moittikin hieman Kossia siitä, että tuollainen ei ole ollenkaan abyn käytöstä. Mutta TP-valinnoissa (joihin päästiin taas, wupuu!) Kossi ei rimpuillut, mutta tärisi sen verran, että tuomari huomautti siitä taas. Oltiin kuitenki TP-valinnoissa viidestä kissasta neljänsiä :D (ilman tärinää ja tummemmalla etumuksella kuulemma paljo korkeammalla).

Lisäisin kuvia, mutta nyt se ei onnistu. Höh.

Kossin seuraavat näytelmät ovat 31.7 Helsingin Jäähallissa, missä on paikalla myös 21 muuta abyä! Katsotaan siellä miten paljon jännättää, ja mietitään näyttelyjatkoa sitten siitä.


Kossin henkilökunta taas jännää koko ajan uutisia Jyväskylän suunnalta, siellä on kuulemma erään kissapariskunnan treffit onnistuneet, ja tulosta pitäisi elokuussa tupsahtaa maailmaan...

Jännättää!

Viikonloppuna on taas näytelmiä edessä, tällä kertaa matkataan Siilinjärvelle! Tuomarina meillä on hollantilainen Charles Spjiker, joka on saanut eilen kolmoskategorian tuomarointioikeudet. Eli täysin uunituore tapaus (on toki kakkosia tuomaroinut piiiitkään, joten kokenut tuomari on kyseessä), joten jännättää että mitä se sanoo Kossista. Kossi kun on äidin geenien myötä enemmän tämmöinen massiivisempi keskieurooppalainen aby, kun taas muut suomalaiset abyt on tätä jenkeissä ja Ruotsissa suosittua sirokapea mallia (joidenkin kasvattajien mielestä jopa liikaa). Ainakin tähän asti sirokapea malli on näyttelyissä ollut enemmän edukseen, toki Kossin heikkona kohtana on myös haaleahko turkki (joka on kuitenkin punastunut kivasti tässä vuoden aikana!). Mutta jos nyt ei kilpailua ole, niin ehkä sieltä se serti tulisi, jännää!

Ilmoitin Kossin myös Surokin juhlanäyttelyyn, joka järjestetään 31.7-1.8 Helsingissä. Tosin Kossi poseeraa paikalla vain 31.7. Siellä on turha mistään menestyksestä edes haaveilla, abyjä kun tulee paikalle varsin runsain mitoin. Mutta muita abyihmisiähän me sinne mennään katselemaan ja tutustumaan jo netistä tuttuihin kissoihin.

Tässä on jäänyt myös välistä yksi erittäin tärkeä päivitys, Kossi nimittäin täytti jo viikko sitten torstaina kokonaiset YKSI VUOTTA! Herramunjee kun aika menee niin nopeaa!

Muailman fiksuin Kossi!

Taas on tullut naksuteltua. Sen jälkeen kun Kossi oppi koskemaan kosketuskeppiin nokalla on ollut pieni tauko, koska meikältä loppui ideat miten opettaa seuraava temppu (pystyssä istumista yritin opettaa, mutta itse olin niin hakoteillä, että ei siitä mitään tullut). No sitten bongasin Incatin sivuilla ohjeet siitä, että miten kissa opetetaan täppäämään tassulla haluttuun paperiin, ja pitihän sitä kokeilla. Toissapäivänä aloitettiin A4 kokoisella paperilla, eilen sen sai jo taittaa kahtia, ja tänään Kossi selkeästi hiffas mistä on kyse, eikä enää tarjonnut seittemää eri liikettä ennen oikeaan osumista. Vaikka paperin siirsi kissan taakse, se kääntyi, täppäsi paperiin ja katsoi heti mua että "näinkö? Saanko nyt namin?". Voi jehna! Kyllä tuo on fiksu!!

Käytiin muuten tässä välissä äitin luona kun piti vähän juhlia valmistumistani ja testasin siellä miten kosketuskepin kanssa sujuu ja ihan yhtä puhtaasti kuin ennenkin, wuhuu! Kohta mennään Kossin kanssa jonnekin koirien Toko-kisoihin... :DD

Ell. lis.

Kossi on ollut viime viikon helteistä vähän taas nuupallaan, ja viime viikolla se päätti myös protestoida uutta ruokaa (siis kamoon, Vom Feinsteinin KASTRAATEILLE suunnattua jotain laihdutusruokaa) puklauttamalla sen mun sukkahousuille yöllä. Koska omistajataho on tällähetkellä selkävaivainen, Kossin hyvissä ajoin ilmoittamasta *HYÖK HYÖK HYÖK HYÖK* äänestä ei ollut apua, olin vasta puolessa välissä nousua kun kuului jo *BBLLÖÄÄÄRGH* -ääni. Onneksi pukluja ei tullut kuin kahdesti, molemmat aika lailla siinä lähiaikana uutta ruokaa nautittua. Samoin hieman on toisesta päästäkin (onneksi laatikkoon!) tullut vetelämpää mujua, mutta se meni ilmojen viilettyä ja Tehobaktia syötettyä ohi.

Perjantaina oli sitten Kossin suuri päivä, se nimittäin sai niskaansa mikrosirun! Omistava taho oli tietysti asiasta aivan paniikissa (kuinkas muuten), olihan tämä meidän ensimmäinen yhteinen eläinlääkärireissu! No hermoilu oli turhaa, Kossi-Charles teh Charmikas päätti taas olla hurmaavana ja sen käytös yllytti lääkärin jopa pusuttelemaan kissaa. Mukana ollut omistajan kaveri katsoi suu auki vieressä, että miten Kossi otti sirun tyynesti vastaan (ei se pöljä huomannut koko toimenpidettä kun sitä kiinnosti seinällä olevat julisteet).

Lääkäri myös katsoi Kossin rappaamat silmäkulmat ja veikkaili niiden aiheuttajaksi allergiaa. Onpa kiva, silloin allergisoivana tekijänä on luultavasti jokin lihaperäinen juttu, kun ei Kossi paljon muuta syö...

Grrrreit Success!

Käytiin juuri Kossin kanssa pihalla, ja nyt se liikkui ovelta jo neljä metriä ihan itse! Toki sen jälkeen se jumittui kukkapenkkiin huutamaan, mutta edistys on kyllä entiseen verrattuna huimaa!

Ilmoitin myös Kossin Siilinjärvelle näytelmiin, katsotaan irtoaako ensimmäinen serti vai olisiko meillä peräti kilpailua... :D

Kuveja

Laitetaan tähän vielä läjä uusia kuvia parin viime viikon ajalta (ja tänään kanssa on muutama otettu). Samalla tämä postaus osallistuu taas pitkästä aikaa Kissakuvahaasteeseen aiheella "Kevättä rinnassa".

Näytelmäpolttelut

Haluttais hirveänä lähteä Siilinjärvellä käymään kesäkuussa kokeilemassa sertinmetsästystä, mutta asiassa on muutama ongelma. Suurin niistä on se, että kesän vapaaviikonlopuista ei ole MITÄÄN hajua, joten ei viitsisi ilmoittaa ja maksaa ja sitten huomata että oho, en pääsekään. Ongelmana on myös se, että Kossin sirutus on ajankohtaista kesäkuun alussa, mutta niihin ilmoihin pitäisi jo nyt saada se sirun numero. Ja joutuisin kuitenkin ajamaan Nivalasta sinne asti yksin, mikä ei kovin houkuttele. Joten, luultavasti aloitetaan sertimetsästys Porokin näyttelystä heinäkuussa (jee, kotikenttäetu!) ja sitten syksyllä/loppukesästä voisi porhoilla ja lähteä jonnekin etelään ihan yökuntiin! Siis, esim. Tampereen Pirokin näyttely houkuttelee. Vantaalla on paritkin showt, mutta niihin pitäisi ilmoittautua jo toukokuun lopussa, joten ne menee nyt sivu suun.

Charmz. I haz dem.

Pateniemen esittelynäyttely iloisesti ohitse, oli kiva päivä! Kossi oli tapansa mukaan eloisa häkissä ja kai se sen verran lupsautteli sänkykamarikatsetta ohikulkijoille, että kaikista kehuvimmat kommentit se sai aina silmistään. Seuraavana sitten kehuttiin sen karvaa ja lopuksi koko olemusta.

On se kyllä jännä juttu, että häkissä Kossi on elementissään. Nytkin se tönötti häkin etureunalla ja poseerasi ja paseteerasi oikeen urakalla. Välillä se kyllä meni häkin takaosaan, mutta ehei, ei piiloutuakseen, vaan sieltä (pahaisten) verhojen välistä kun pääsi yhdestä raosta kurkkimaan ohikulkijoita. Sitten taas esittelyvaiheessa ensinnäkin Kossi meinasi että täältä häkistähän hän ei lähde mihinkään, mutta sain sen lopulta syliin. Lavalla venytyksessä vähän tuli rimpuiltua, mutta onneksi Riina piti esittelyn tiiviinä niin Kossi ei vallan hermostunut. Toiselle esittelykierrokselle parin tunnin päähän sain sitten Feliwayta suihkutettua syliin ja käsiin ja en tiedä tepsikö se, vai oliko Kossi vaan jo väsähtänyt, mutta toisella kerralla ei häkistä otossa ollut ongelmia ja se sylissäkin oli (ÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆÆ toim. huom. Jaha, Kossi halusi jättää omat terveisensä tähän kohtaan) kohtalaisen rauhassa.

Satuin valitsemaan rivin viimeisen häkkipaikan, mutta onneksi naapurihäkkiin ei tullut ketään niin meikä mahtui sen edessä sitten istumaan niin Kossi pääsi kunnolla charmeilemaan ilman mun ruhoa siinä säteilyä heikentämässä. Olihan se siistiä siinä istua ja kuunnella kun kohdalle pääsevät melkeinpä haukkoivat henkeään kun meidän Kossi-Charles keskittyi posettamaan. Kyllä kuule kuule löytyi semmoiset "smiset" (niille jotka eivät katso Huippumalli Haussa -ohjelmaa, smise on smile whit your eyes, eli se Tyra Banksin öö tiukka tuijotus -look) että ei toista. Kossi sai myös muutaman innokkaan fanin, mm. kaksi veljestä, jotka koko ajan kävivät siinä Kossin häkin luona (ja niiden äiti näytti epätoivoiselta kun pojat oli sitä mieltä että he HALUAA just tommosen kissan, heehee). Lätkin tähän loppuun vielä muistinvaraisesti muutaman kootun kommentin:

"Se näyttää niin ylväältä ja elegantilta, ja todella todella viisaalta" (meikän reaktio: BUAHAHAHAkrhöm anteeks...)
"Onko se mistä asti tuotu tänne?" "Niin, tuostahan se Herukasta, ihan parin kilometrin päästä" sitten kysyjän naamalla on :| ilme, kai se luuli että Kossi on ulkomaaneläviä.
"Se näyttää ihan ilvekseltä/puumalta"
"Kasvaako se paljon vielä tuosta" x 10, Kossi on vähän ainakin vastapäisiin Cooneihin verrattuna joo tirppana, mutta ei, ei se enää kasva.
"Ihana!"
"Vau mitkä silmät"
"Se näyttää todella villiltä, sillä on villi katse"
"Minä en tiennytkään tämmöisestä rodusta, mutta heti kun se kannettiin tuonne lavalle niin kyllä ihastuin!"
"Minkäs värinen tämä on?" (vast. "riista" jota seuraa miniluento tickingistä. Helpottui huomattavasti ekan esittelyn jälkeen kun oli villapaita täynnä Kossin karvoja josta pystyi esittelykappaleen nyppäsemään)
"Se on ihan kuparin/kullan/tms värinen"
"Onpa se siro!"
"Onpa sievä tyttö!" x MONTA jota seurasi aina meikän "krhöm...poika...."

Mutta nytpä on taas maailmalla lisää ihmisiä, jotka ehkä tulevaisuudessa tunnistavat tämän rodun. Ja sainpa myös jakaa tietoisuutta yhdelle papalle. joka tuli kysymään multa että eikö kissat pärjää kotiruualla.

Laitan kuvia tilaisuudesta kunhan saan huomenna ne kamerasta purettua!

Naks. Naks naks. Naks.

Kuten otsikosta voi päätellä, vihdoin ja viimein Kossin naksutinkoulutus on päässyt jatkumaan. Eli sain tänään tehtyä sen kosketuskepin. Kosketuskeppinä voi periaatteessa käyttää jopa omia sormia tai kynää, mutta kissa täytyy palkita JOKA kerta kun se tekee jotain käskettyä, esimerkiksi koskee nenulla keppiä joten itse ajattelin että erillinen, selkeästi merkitty kosketuskeppi on ainakin minun kannaltani parempi. Joten hain Sinooperista puuriman ja puuhelmen jotka yhdistin puiseksi kosketuskepiksi, hintaa tuli yhteensä n. 2 euroa. Koko reissulle sitten tulikin enemmän hintaa kun huomasin Sinooperissa fiksusti esillä olleet huovutusvillat ja neulat, tavoitteena olisi jossain välissä oppia huovuttelemaan esim. hiirileluja Kossille, se kun menee sekaisin villasta. Tällä kertaa tosin tyydyin vaan huovuttamaan styroksimuotin ympärille pienen kalan, mutta harjoitus tekee mestarin.

Ja takaisin aiheeseen, eli naksutteluun. Tänään olen siis kaksi kertaa koulutellut ja tavoitteena on yksinkertainen nenu keppiin -temppu. Itselle jälleen kerran luonnollisinta on käyttää äänikomentoja, tässä sanaksi on otettu "koske". Tiedä häntä hiffaako Kossi äänikomentoa, mutta mua se auttaa ainakin. Ensimmäisellä kerralla ei oikein tullut tulosta, Kossi yritti huitoa palloa ja haukata vartta, mutta viimeiset toistot sain jo palkittua, eli liekö vahingossa sitten nenu mennyt kohti keppiä. Tällä toisella kerralla illalla se jo selkeästi teki muutaman puhtaan toiston, toivottavasti huomenna voidaan lisätä nenän ja kepin välimatkaa (nyt n. 10 cm, kun tempun ollessa valmis periaatteessa kissan tulisi tulla vaikka toisesta huoneesta täppäämään nokalla keppiä).

Sen myös huomasin, että kun naksuttelun sijoittaa ennen ruokaa, niin sillä saa myös pois hieman tuota Kossin "raivoa" ennen ateriaa. Eli siis Kossi osaa kyllä vaatia ruokansa, nytkin (ruoka-aika viiden minsan päästä) se seisoo tässä koneen ja minun välissä ja kehrää raivokkaasti (luojalle kiitos langattomasta näppäimistöstä :D ) Sen lisäksi Kossi saattaa näykkiä ilmoittaessaan, että nyt on nälkä. Naksuttelulla tuon viimeisen tuskallisen varttitunnin saa kulutettua hyvin, kun laittaa toisen töihin, hahaa.

Pieni pääsiäisnoita

Edellisessä postauksessa kerroin, että istuttelin maissia. No nyt se on kasvanut sangen komeisiin mittoihin, ja kuten äitini sanoi, se näyttää kasvavan silmissä! Kossi on aika vähän kiinnittänyt kasvustoon huomiota, mutta tänään löysin lattialta jo muutaman irtinypätyn maissinkorren! Eiköhän se siitä vielä töhdisty.

Pari viikkoa enää Pateniemen esittelynäyttelyyn, 10.4 siis Kossi esittelee abessinialaista rotuna, ja tietenkin yrittää houkutella viattomat katsojat juuri tämän rodun pauloihin, onhan se kuitenkin kissaroduista paras (tämä siis täysin puolueettomasti sanottuna ;) ). Vähän huolestuttaa, kun Kossi on kantolaukussaan ollessaan onnistunut hinkkaamaan silmäkulmistaan karvat pois, ja nyt on jo toisella puolella vähän ihoakin nirhautunut. Täytyy tutkailla, että vieläkö se sitä rappaa, vai ehtiikö silmäkulmat parantua. Onneksi Pateniemeen ei ole pitkä matka, niin Kossi ei taas ehdi itseään teloa.

Lopuksi vielä kuva pääsiäisKossista! (klikatkaa kuvaa isommaksi niin näkee tekstitkin)

Aurinko armas, kippuravarvas

Jaaha, taas on mennyt hurrrrjasti aikaa ohi päivittämättä. Ups. No mennään pikakelauksella, tässä välillä Kossi kävi Seinäjoella näytelmissä (tuloksena EX1 ja edelleen häkissään rento otus), sen lisäksi Kossi on ottanut osaa rippijuhliin (kakkua mullekin, kitooos, hei mitä täällä, minä, kermaa, nyt! Täh, ei sitten, otan iteeeeuuups hei mihin te kannatte mua...) sekä saanut uuden kantokassin jossa ollaan matkustettu nyt kerran edes-takaisin matka junalla ja ollaan kohdattu jopa hiljaisia hetkiä!

Kevät tulee tupsutellen, joten päätin notkistella olemattomia viherpeukaloitani (oikeasti, olen kerran jopa tappanut onnenbambun, joka siis vaatii vain vettä elääkseen. Sitä siltä sitten puuttuikin) ja testata Wauhtitassujen popcornista purtavaa-ohjetta. Eli kattilapopcornia (toisin sanoen maissia) ruukkuun, multaa ja vettä ja aurinkoon. Ihme ja kumma, tänään sieltä oli jo nähtävissä jotain kasvustoa, joka pyrkii ylöspäin! Vielä kun sitä saataisiin Kossilta sen verta jotenkin varjeltua, että se ehtisi syömämittaan kasvaa...

Tänään oli taas kerran ihanan keväinen aurinkopäivä, jonka kunniaksi tuli hieman kameran kanssa kontattua pitkin keittiön lattiaa. Tässä muutama otos:

Pastelliaby ja Wubbavideo

Tämä postaus olkoon nyt kuvapostaus. Ensiksi videosaastetta Helsingin reissulta, tällä videolla Kossi murhaa Wubba-pupuaan, joka myöskin on Helsingin tuliaisia.



Seuraavaksi lisää Helsinki-videota, tässä tapon kohteena viaton karhunkieli:



Sitten pieni kuvasarja:

Laventelimeressä sinua vaanii hulja...



...VAALEANPUNAINEN PANTTELI!

Herra Kaappirohkea

Taistelu ulkoilun puolesta jatkuu. Tosin tänään suurin ottelu oli saada Vänttiset Kossille päälle, se kaulanauhan pujotus rimpuilevan kissan pään yli yhdellä kädellä ei ole mikään helppo homma. Pihalle kun päästiin, niin kossi tyytyi taas vain joko kyyhöttämään paikoillaan tai maustamaan kyyhötystä huutamisella. Positiivista tosin on se, että tällä kertaa edettiin A-rapun portailta C-rappuun asti. Ja jäätiin siihen oven eteen huutamaan, raukka kai luuli olevansa kotiovella.

Ulkona on tosin vielä sen verran kylmä, että piipahdukset rajoittuvat kuitenkin muutamiin minuutteihin. Seinäjoelta tosin on lupailtu, että voisi olla mahdollista ostaa Kossille jussipaita. Sen kun junttaa niskaan niin johan tarkenee, ja toivoa sopii, että osa pohjalaasta rohkeuttakin valahtaisi herran mieleen samalla.

Sisällä (heti kun ällöistä valjaista irti päästiin) oli taas ihan toisenlainen meininki. Herra ulkona-ei-niin-rohkea säntäsi heti ikkunalaudalle kommentoimaan talitinttien (varmasti varsin pilkallista) hyppelehtimistä ikkunanvieruspuussa. Jospa se jossain vaiheessa tajuaisi, että ulkoilma on se paikka missä niitä talitiaisia voi yrittää saalistaa.

Ulkoilusta tuli mieleen, kommentteihin voi _nyt jo_ nakata vinkkejä kesää ajatellen, lähinnä kaipailisin tehokkaan punkkikarkoitteen koordinaatteja. En ole vieläkään toipunut siitä, kun löysin toissakesänä koirasta punkin. YÄK.

Hyvää Ystävänpäivää!

Kossin blogin päivitys on vähän jäänyt vaiheeseen, mutta mainitaan edesottamuksista sen verran että piipahdettiin Helsingissä ja matkalla aiheutettiin huolestuneita katseita lemmikkivaunussa (kun Kossi taas lauloi koko matkan, tai hiljeni se Tampereella kun sai näkökenttäänsä mäyräkoiran) ja majapaikassa taas saatiin melkein aikaan hermoromahdus (terveisiä vaan Ainolle ja Juhalle!).

Nyt ollaan Kossin aktivoinnissa edetty valjasteluun, kävin hakemassa perjantaina uudet sopivat (ja värivalikoiman pienuudesta johtuen vaaleanvioletit) Vänttiset, lehmäkuvioidun lyhyen remmin ja vaal.pun. Flexin (don't ask). Eilen päästiin rappukäytävään asti , mutta tänään olin raaka ja julmasti kannoin kissan keskelle pihaa. Kossi fiksuna säntäsi suoraa lumipenkkaan ja jumitti vinkumaan sinne. *huoh* Huomenna taas uutta yritystä, vähän tuo vielä valjaita vierastaa mutta valjashalvauksesta ei ole kyse kun se kuitenkin liikkuu (aika matalana tosin). Muuten Kossi on keskittynyt vain komistumaan, maaliskuun alkua odotellessa!

"Jumalauta kun se on JOKA paikassa"

Eli nyt on takana ensimmäinen viikonloppu erossa. Lähdin ystäväporukalla risteilylle, ja jätin Kossin äitini luokse tuttuun paikkaan hoitoon. Tottakai se vähän sydäntä riipaisi kun Kossi vielä nykäisi kunnon rakkauspuskuleipomisekstaasit kuolavanan kanssa juuri ennen lähtöä, mutta ei auta, mentävä oli. Olin ensimmäisen yön vielä siskoni luona, josta lähdimme sitten lauantaiaamuna kohti Helsinkiä. Matkalla soitin äidilleni, että miten menee. Keskusteli meni kutakuinkin näin:

M: "No moro, miten on Kossin kanssa mennyt? Onko se vielä hengissä?"
Ä: "No ON! Millon te oikeen tuutte jo takaisin?"

:D Loistava aloitus. Äiti sitten kertoi, että Kossi the pompulalover oli paikallistanut kaappiin piilotetut pompulat. Kaappiin ne oli viety siksi, että edellisellä reissulla tämä pikkuapina oli taiteillut ne pyyhenaulakosta alas roikkumalla niissä pyyhkeissä. No äiti oli sitten Kossin saaliin metsästänyt (kissa oli siis aika ison vessan kaapinoven avannut ja jotenkin päässyt ylimmälle hyllylle ryöväämään yhden ihanaihanaihanan pompulan ja mennyt mussuttamaan sitä sängyn alle kauimmaiseen nurkkaan) ja teipannut sen vessan kaapinoven kiinni :D Sitten äiti oli ruvennut tekemään lättytaikinaa ja juuri jättänyt taikinan turpoamaan kun minä soitin. Äiti ehti tämän episodin kertoa kun puhelu katkesi. Kohta äiti soittaa takaisin mulle ja huokaa hyvin raskaasti. Kuulemma tämän ensimmäisen lyhyen puhelun aikana Kossi oli jo ehtinyt päälleen lättytaikinan kimppuun. Onneksi ei kuitenkaan itse sotkeutunut, oli sievästi reunasta lipittänyt. Tästä olikin hyvä mieli itsellä lähteä pariksi päivää aika lailla yhteyksien ulottumattomiin.

Risteilyn jälkeen tänäaamuna soitin taas äidille, ja kyselin kuulumisia. Kuulemma välit kissan kanssa olivat jo aika huonot, se kun ehtii joka paikkaan. Laitan nyt tässä ihan listana mitä tuo kultsipuppeli oli kuulemma viikonlopun aikana ehtinyt tehdä.

- Seikkailu lättytaikinan kanssa jatkuu. Taikina päätyi lopulta lätyiksi ja lätyt pöydälle kuvun alle suojaan. Aamulla yökylässä ollut pikkuveljen kaveri oli herätessään huomannut että olohuoneen lattia oli lätyillä kylvetty. Pöydällä kupu oli edelleen paikoillaan, joten hämärän peitossa on, että miten tuo on ne sieltä pois kikkaillut.
- Myös pöydälle sulamaan jätetystä voista oli löytynyt mystinen kuoppa. Aivan kuin joku olisi sitä käynyt lipsuttelemassa hmm...
- Kaappia ei ole tarvinnut kuin raottaa, kun siellä jo on kissa. Istumassa mm. kattilassa.
- Oma teollinen ruoka on maistunut nihkeästi, ihmisiltä taas on viety sekä spagettia, lanttua että jugurttia.

Onneksi kuulemma yöt on mennyt nukkuessa, jos yöralli olisi jatkunut niin veikkaan, että kissa olisi siirtynyt ulkoruokintaan... :D Nyt se tuossa viattomasti nukkuu, kerää selkeästi voimia raskaan viikonlopun jälkeen.

Hoekka poeka

Juuri punnitsin Kossin, ja epävirallinen tulos on tällä hetkellä 3,4 kiloa. Vertailuksi voidaan ottaa esimerkiksi Kossin setäpuolen Pablon (Nebuankhet Lochlann, ja lähinnä siksi, että musta Pade on oikeen hyvän kokonen ja mallinen poitsu), niin Pade on painanut saman ikäisenä noin 3,8 kiloa. Mutta Kossi on selkeästi pienempi kuin Pablo, joten pitää sen painoa nyt jo ruveta tarkkailemaan. Myös siksi, että eihän tuolla eunukinrääpäleellä paljoa tytöt mielessä pyöri, joten painoa ei kulu "riiaukseen"

Herra sirkustaiteilija

Tänään Kossi vihdoin ja viimein oppi kiipeämään kirjahyllyn päälle! Olinkin jo sen kiipeilypuun sijoittanut taktisesti hyllyn juurelle, että se siitä tajuaisi lähteä kipuamaan kohti korkeuksia.

Ja tänään kuului vain hops tumps ja sinne se loikkasi! Juhuu!

Blllöööäääärgh

Sanoi Kossi kun Sanna rupesi siivoamaan. Viime kerralla meni pyykkikoneen huudosta maha kuralle, tällä kertaa pölyjen nostattaminen aiheutti oksennuksen korituolin alle.

Toisaalta puklut voi johtua myös siitä, että olen nyt eilisen putsannut ja rasvannut kortisonilla jäbän leukaa, siellä kun on (aknesta?) ruvelle rapattu kohta jonka huomasin vasta keskiviikkona (jonka jälkeen siis putsasin vedellä ja rasvasin bepanthenilla siihen asti että pääsin apteekkiin).

Mene ja tiedä, katsotaan mitä se sanoo kun polkaisen taas pyykkikoneen JA imurin käyntiin.