keskiviikko 18. marraskuuta 2009

Näyttelysankari

Tosiaan, lauantaina käytiin pyörähtämässä Kuopijossa. Lainaan tähän Somakissin foorumille kirjoittamani selostuksen että miten meillä meni:

Ajamaan lähdettiin rapsakasti linnunlaulun aikaan klo 5 aamulla. Navigaattori ohjasi jostain syystä meidät ajamaan Kärsämäen kautta, kai se kone luuli että ois vielä käytössä kesärajoitukset ja täten se ois nopeampi reitti. No ei ollut ja meinas tulla kiire, oltiin raviradalla varttia vaille yhdeksän, kun yhdeksältä loppu eläinlääkärintarkastus. Kuitenkin siihen siis ehdittiin, sopivasti vielä Annen perään, sillä kun oli Enkun (Kossin äippä, joka kans tuli Oulusta) vahvari.

Häkit yms. löydettiin helposti, ja aikaa saapumisen jälkeen jäi vielä hengähtääkin, kun meidän tuomari aloitti arvostelun vasta 10.30. Kossi oli häkissä hämmästyttävän rauhallinen, ensimmäiset viisi minuuttia se kökötti O_O - ilme naamalla, mutta sen jälkeen se ilmeisesti päätti että täähän on kiva paikka ja rentoutui. Kontrasti viereisen häkin Sarmeen oli aika suuri.

Arvostelun alkamisen kanssa oli jotain sekavuutta, ja Enkku jouduttiin kiikuttamaan pöydälle aika pika-pikaa (ilmeisesti tarkastusluokkaan se liittyi). Enkun arvioinnin aikana tuli tuomarin luokse vielä yksi burma hakemaan merkintää värintarkastuksesta johonkin lomakkeeseen. Häiriöstä huolimatta Enkku sai Ex1:sen ja sertin! Tuomari tosin sanoi että ei VP-kisaan.

Sitten vähän aikaa odottelua ja Kossin vuoro! En tiedä kumpi tärisi enemmän, kissa vai omistaja. Mulla oli suurimpana huolenaiheena vaan se, että entä jos meidän pikku ankerias loikkaa pöydältä pois. No ei onneksi loikannut, mutta tuomarin suullinen arvostelu jäi vähän hämärän peittoon (Chadajilla oli aika huono artikulaatio ja se yhdistettynä vahvaan puolalaiseen aksenttiin vähän vaikeutti seuraamista). Kuitenkin turkkia ja tickingiä se kehui, muisti toki mainita että Kossi on "still developing". Ja häntä oli harmoninen! Päästä se kans tykkäs, tosin ilmeisesti hänen mielestään korvat oli liian leveät alhaalta, mutta kuitenkin mielenkiintoisen muotoiset. Tuloksena meillä oli Ex1, ja saatiin siis ensimmäinen rusetti, jeij! Arvostelusetelistä myöhemmin luin myös mielenkiintoisen kohdan: "Standing on a massive legs", eli ilmeisesti jätkän habaa kehuttiin.

Käytiin sitten vielä VP (värin paras)-valinnassa täydentämässä riviä, mutta kuten tuomari sanoi, Kossi oli vielä vähän liian pieni siihen mittelöön (vastassa siis nuoret ja Severi). VP:n voitti sitten vissiin Severi.

Samoin TP(tuomarin paras) -valinnassa käytiin myöhemmin ottamassa mittaa, vastassa oli erittäin suloinen Devon rex - pentu ja vielä suloisempi sininen brittipentu (ihana möhkö!). Tässä vaiheessa suurta iloa tuotti Kossin esiintyminen, britti ja devoni kiemurteli vähän ja protestoi, mutta Kossi hengasi puolivenytyksessä kuin kotonaan. Ei yhtään rimpuillut, mutta toki hieman piti täristä. Mut esimerkiksi muille pennuille se ei kiroillut ollenkaan, VP- valinnassa vähän piti viereisen yrmyilyihin vastata (en muista kumpi sen kiroilun aloitti). TP:n voitti kuitenkin se devoni, mutta ei ollenkaan huonolle hävitty! Chadaj sanoikin että oli aivan älyttömän vaikea valinta, että kaikissa pennuissa oli paljon hyvää, mutta kaikki olivat vielä kehittymisasteella.

Loppupäivän Kossi saikin sitten hengailla häkissä, ja se kirjaimellisesti hengaili. Eli lötkötteli fleece-huovan päällä epäesteettisessä asennossa. Iltapäivän aikaan siihen iski jonkun 10 minsan hepulikohtaus, jonka aikana piti testata voiko häkin ovessa roikkua pää alaspäin :D Sen jälkeen taas piti levätä. Laitetaanpa tähän kuva pikku retkottajasta (huomatkaa kuvaan piilotettu rusetti):




Perään kuva vielä Kossin äipästä eli Enkusta:




Joten summa summarum, Kossi oli tosiaan huolestuttavan rento näyttelykissa, joten vahvasti näyttää siltä että tällainen reissu täytyypi jossain vaiheessa vielä uusia... Toki korvatulppien kanssa, koska Kossi kunnon matkanjärjestäjän tavoin huolehti, että autossa raikasi matkalaulu KOKO matkan, sekä mennessä ETTÄ tullessa. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti