Synttäripäivä ja kanttausta.

Eilen oli meidän tyttöjen Marttakerho-kokoontuminen Inkalla ja olin kokoontumiseen varautunut ostamalla ihanaa paratiisimetsä-kangasta jo maanantaina. Päätin tehdä kissapedin Annen Somakissin foorumilla antaman ohjeen mukaan. Se vaikutti ohjeessa erittäin simppeliltä.

Vaikutti.

Ei vaikuta enää. Taisin tytöille opettaa muutamankin uuden kirosanan ompelun edetessä.

Kun ohjeessa lukee, että 2,5 metriä kanttinauhaa, niin se tarkoittaa...din din din... kanttausta. Ja siinä on sitten maailman kaikista eniten viheliäisintä puuhaa, voin tässä sen verran paljastaa. Sain kyllä kissapedin tehtyä ei siinä mitään, mutta Kossin on parempi tykätä siitä tai se laitetaan tykkäämään... (ei vaineskaa, kyllä tuota voi tyhjänäkin pitää esillä jossain kunhan vain se on strategisesti aseteltu huonot puolet seinään päin). Sain myös samalla vihdoin ja viimein ommeltua keittiöön uudet verhot, eihän nuo entiset olekaan olleet huoneeni/kotini ikkunassa muuta kuin siitä asti kun ne 12-vuotiaana ala-asteella ompelin... Nyt keittiön ikkunassa könöttää Marimekon Kanteleen Kutsu - kappa. Sinivalkoisena. (Vähän isompana kuvio kuin kuvassa)



Olin jo Marimekon sivuilta kuolannut hirreltä näyttävää Vahva -kangasta näyttelyverhoiksi (koska hirsihäkki nyt olisi jotenkin iskenyt minun huumorintajuuni) mutta kaupasta sanottiin että sen tuotanto on lopetettu heinäkuun lopussa.


Tyypillistä meikän tuuria, pitää näyttelyverhot ommella sitten jostain bätmän-kankaasta.

Tänään sitten Kossi & co. täyttää 12 viikkoa, onnea vaan pojille ja tytölle. Hyvän päivän ovat kyllä valinneet, tulihan tässä nyt itsekin täytettyä vasta toisen kerran 21. :D