Paska reissu mutta tulipahan tehtyä

Meillä meni URK plörinäksi kiukuttelevan teinin takia. Sketsihän on vielä leikkaamaton koska siitä PITI tulla siitoskolli, mutta jätkä päätti sitten pihistellä toista kivestään ihan jossain muualla kuin sille varatussa paikassa -> edessä on leikkaus. Mutta koska kyseessä on isompi urakka kuin pelkkä kastraatio, niin meikä nyt odottelee, että tuo rääpäle saa hieman vielä massaa lisää.

Tämä pohjustuksena siis siihen, että nyt huomaa, miten Sketsillä alkaa hormonitoiminta heräillä (varhaiskastroidulla Kossillahan ei tätä ongelmaa oo koskaan tullut vastaan) ja sen vuoksi Sketsi otti lämpöä URK:issa vähän liikaakin. Ensiksi se oli hermona koska mulla oli loskassa vaikeuksia raahata kaikkia kasseja ja koppia näyttelypaikalle (eli kulku oli varmasti heittelehtivää ja heiluvaa, autossa Skebeli oli ihan rauhassa vielä) ja eläinlääkäritarkissa oli niin huono eläinlääkäri, joka piti molempia poikia NISKASTA kiinni tutkiessaan. Sketsihän jo siinä päästi mojovat sähähdykset, ois pitänyt eläinlääkärille sanoa että kyllä se antaa tutkia jos vähän nätimmin kohtelet... No tästä vaan huononi, välipahvit olivat kaikki loppuneet (tai en vain niitä löytänyt), joten ei saatu Sketsin häkin välille mitään suojaa naapureita vastaan, onneksi toisella puolella oli Kossi, takana oli Sturdihäkissä erittäin kiltti burma ja toisella puolella oli morsiamen kosiskelusta väsynyt Sihi-aby, niin kovin paljon Sketsi ei päässyt naapureista kuumumaan. MUTTA. Eiköhän viistosti sitä vastapäätä ollut korat-herra joka HUUSI ja HUUSI ja HUUSI koko näyttelyn ajan aina kun sen omistaja lähti häkin luota pois. Sketsi sekosi siitä ihan täysin, se vain kökötti nurkassa ja sähisi koratin huudolle vastauksena. No peitin sitten häkin puoleksi huivilla ja se poikaa rauhoittikin, tosin mun syliin se oli koko ajan tulossa, mutta siinä kun sai muista kissoista näkyäkään niin heti sähähti. Tuomarina Sketsillä oli Räihä, joka oli onneksi hyvin nopea ja ei selkeästi hermostunutta jätkää sen enempää vatkaillut. Saatiin EX1 (kuulemma erittäin mielellään tuloksen antoi) ja kutsu TP-valintoihin. Tässä väliajalla annoin Sketsin rauhoittua häkissä ja se rentoutuikin ja otti pikku unosiakin. Ja söi :D

TP-valintoihin jouduin jätkän hakemaan kiireellä, kun Räihä ei luetellutkaan numeroita vaan halusi yhtäkkiä kaikki nuoret arvosteluun. Sketsi oli äkkiä häkistä nykäistynä aika pöllämystynyt ja ihan rauhassa roikkui venytyksessä. Sitten kun Räihä arpoi kolmea cornaria järjestykseen niin Sketsillä meni aivot järjestykseen ja se näki vastapäätä ringissä olevan erittäin rauhassa näyttelyasennossa kököttäneen burman (siis se kissa ei edes katsonut Sketsiä eikä edes sanonut mitään, yleensähän burmat jurpattaa koko ajan). No tästä Sketsi suuttui ja alkoi taas kiroilu ja jurpatus ja Räihä tulikin siihen ja vähän kehui Sketsiä ja luetteli pari vikaa ja sanoi vielä lopuksi "Mutta ei sen noin äänekäs tarvitsisi olla, jatketaan valintoja näiden jäljelle jääneiden kanssa..." ja minä pääsin onnellisena takaisin häkeille. Siellä, mun sylissä Sketsi oli taas ihan rentona ja jopa vähän keimaili kun tuttuja jututin.

Loppupäivästä Sketsillä alkoi tulla tylsää, joten se rupesi härnäämään Sihiä sorkkimalla tassuja sen puolelle. Sihi ei reagoinut, mutta ajattelin että parempi ettei toista härkitä ja siirsin Sketsin Kossin häkkiin (siellä on umpiverhot, niin ei pääse tökkimään naapureita) ja se oli sydäntälämmittävä näky, kun Kossi oikeen kiirehti "halaamaan" pikkuveikkaa, että missä sitä on oltu. Heti myös piti toisen korvat ja pää pestä ja muutenkin ne nukkuivat loppunäyttelyn sylikkäin. Joten jatkossa (sori Kossi... :D ) molemmat pojat mukaan ja tupla-Sturdin hankkimista suunnittelemaan...

(ai niin, ja Kossilla meni hyvin, mutta se olikin Sneumin tuomaroitavana ja sen tuomarin maagisesta kissakuiskauskyvystä voisin kirjoittaa toisen samanmittaisen sepustuksen, aivan mahtavaa! Jos olette joskus samassa näyttelyssä niin katsokaa Sneumin työskentelyä!)

Nyt pidetään taukoa Siilinjärveen asti, sieltä käydään (toiv.) hakemassa Kossille yks serti ja sitte pitääki lähtä Tallinnaan/Riikaan/johonkin. Ehkä. Tosin lähden Tallinnaan vaikka ei Siilinjärveltä (tai Kuopiosta, Isrokin geimit eniveis) sertiä tuliskaan, koska Ouluun mennään sitten kahdeksi päivää ja se ei käy jos on sertijumin mahdollisuus niskassa.

Naks naks

Noniin, nyt toteutettiin poikien kanssa ensimmäinen naksuttelusessio pitkään aikaan, ja tällä kertaa (kun nuo menee ihan sekaisin herkuista) päätin pitää koulutushetket yksitellen. Eli toinen lukkojen taakse vessaan ja toinen koulutukseen.

Taas kävi selväksi, että on nuo vaan erilaisia, Sketsi kohelsi oman sessionsa läpi kehruumylly täysillä (ei se tehtävistä mitään hiffannut mutta annettakoon se anteeksi, eihän kukaan ekana koulupäivänä nyt jaksa opiskeluun keskittyä) ja Kossi hiffasi annetun tehtävän (nätisti palkkion ottamisen eikä kouluttajalta sormet mukanaan vievän ahmaisun) taas noin viidellä toistolla. Äh, taitaa minulta loppua luovuus ennen kuin Kossilta oppimiskyky...

Suksee!

Hellouhellou. Eilen oltiin poikain kanssa näyttelemässä Lahdessa ja reissu oli kyllä aivan mahtava! Jee!

Ensinnäkin on aika hankalaa tottua siihen, että matkaan kuluu aikaa vain vaivainen tunti. TUNTI! Aikasemmin kun matka-ajat ovat olleet lyhimmillään sen kolme tuntia... No päästiin ongelmitta Lahteen (vaikka kuski ei meinannutkaan navigaattoria uskoa ja ell.tarkkiinkin päästiin kohtalaisen nopeaa. Päivän tavoitteena oli siis saada Kossille viimeinen serti sekä Sketsille hyvää kokemusta näyttelyistä. No, kun päästiin siitä ell. tarkista läpi, niin kuskina ollut Päivi kertoi "huonot" uutiset, eli oli luetteloa selailemalla huomannut, että Kossilla on luokassaan kilpailua. Perhana! Aikaisemmin kaksi ekaa sertiä (ja sitä aikaisemmin EX1:set) ovat tulleet "helpolla" kun Kossi on saanut olla luokkansa ainoa :D Meikä oli sitten tietenkin heti sitää mieltä, että kiitos vaan, tämä oli sitten tässä ja uutta yritystä Urkin näyttelyssä maaliskuussa. Sketsillä onneksi ei ollut kilpailua, joten sieltä uskalsi jo rusettia odottaa.

Alkupäivä menikin Somakissin pöydän kokoamisen ohella sitä jännittäessä, että miten nyt kahden erivärisen (ja sitä myöten siis eri tuomareilla olevien) kissojen esittelyn kanssa käy, että meneeköhän ne päällekäin. Kossia ennen tuomarilla oli viis kissaa, Sketsiä ennen kaksi. No tietysti Kossin tuomari aloitti ensin, ja näytti todella pahasti siltä, että menee päällekäin. Päätin sitten keskusteltuani Kossin tuomarin assarin kanssa asiasta tuoda Kossin tuomarin taakse häkkiin odottamaan vuoroa, et jos pitää lennosta kissaa vaihtaa niin onpa se sitten ainakin lähellä (tuomarit olivat onneksi vierekkäin). Yllättäen Sketsin tuomarilla kuitenkin oli se toinen kissa siinä välissä Abs, joten Sketsi pääsi heti toisena syyniin. Kovasti pikkujätkää tuomarin kopelointi jännätti, mutta tuomarina ollut Isakov ei siitä välittänyt. Hän kehui poikaa todella paljon, korvat olivat hienot, nassu oli hieno, ticking oli erittäin hieno tuon ikäiselle, kaikki oli hienoa. Meikä mietti siinä arvostelua kuunnellessani että noh, missäs se kritiikki nyt viipyy, mutta ei sitä tullut. Tuomari sanoi vielä, että tuohan kakara ehdottomasti TP-valintoihin. Tämä selvä ja kiikutin pojan takaisin häkkiin.

Sitten kipikipi takaisin tuomarialueelle ja siellä olikin jo menossa Kossia edeltävän kissan arvostelusetelin kirjoitus, joten aikataulu meni tällä kertaa juuri nappiin. Otin Kossin häkistä ja nostin sen pöydälle. Tuomarina sillä oli herttaiselta mummolta näyttävä Vesna Riznar-Resetic, joka oli Kroatiasta asti Suomeen tullut. Yllättäen tämä oli nyt ensimmäinen kerta Kossin näyttelyhistorian aikana, jolloin sen korvat olivat oikean kokoiset ja vieläpä oikeassa paikassa! Ehkä se pupunkorvamielikuva on sitten vaan mun päässä... Tai sitten tuo tuomari keskittyi johonkin muuhun kuin korviin. Perusarvostelun jälkeen otettiin Kossi ja sen kilpakumppani Bob (Link Marley) venytykseen, jotta tuomari sai päättää, että kumpi on sertin arvoinen. Bob mökötti, sitä ei olisi kiinnostanut yhtään roikkua kaikenmaailman turhissa venytyksissä, Kossi sen sijaan oli näennäisen rauhallinen (sen tärisevät takajalat piilotin omaan kainalooni ;) ). Riznar-Resetic oli sitä mieltä, että Kossi oli Bobia miehisempi ja sillä oli parempi "show condition" joka ymmärrettiin siis tarkoittavan lihasta ja massaa, joten KOSSI VOITTI! Ympärillä olevat katsoivat naureskellen kun meikä tuuletti yhtä vaivaista sertiä aivan kuin se olisi ollut BIS-voitto, mutta tämä vaivainen serti antoi Kossille sen elämän ensimmäisen tittelin! Jätkä on nyt siis PREMIER! Koko nimi on nyt komeesti PR FIN*Nebuankhet Padmesh. Vautsivau! Saatiin vielä paikan päällä Somakissin pokaali, joten pyttytili on nyt auki ;)

Tässä välissä oli sitten hengähdysaikaa, jonka vietin Somakissin myyntipöydän takana kehumassa abysomaleita kaikille ohikulkijoille. Kuitenkin aivan liian nopeaa alkoi TP-valintojen odotus, ja taas kerran ne menivät päällekäin. Kossin tuomari aloitti ensin (ylläripylläri...) ja hämmästyksekseni kuulin, että Kossikin halutaan näytille (vaikka tuomari oli aikaisemmin jätkän valkoista rinnusta sohinut ja höpöttänyt että this is pity, very pity, too low, on the limit). No se päätti kuitenkin aloittaa uroksista ja vielä tytöt, nuoriso ja kakaratkin oli ennen kastraatteja, joten odotusaikaa oli, varsinkin kun avoimessa luokassa oli paljon osallistujia. Sitten kun oltiin siinä edetty tyttöjen syynäämiseen päätti Sketsin tuomari aloittaa TP-valinnat ja se halusikin ottaa pennut ensin! Voi perhana kävi mielessä, koska olin laskenut, että ehdin Kossin käyttää syynissä ennen Sketsiä. Hippulat vinkuen häkeille ja kersa syliin ja syyniin. Listan mukaan vastassa olisi pitänyt olla russi ja britti, mutta ilmeisesti russia ei oltu valintoihin kelpuutettu (sen nimeä ei edes kuulutettu. Tosin saattoi se olla absikin). Se britti oli niin suloinen! No Isakov katsoi pikaisesti pennut läpi, kehui että molemmat ovat varsin lupaavia, mutta hänen valintansa on ehdottomasti... TÄMÄ ABESSINIALAINEN!! Siinä vaiheessa piti taas hieman hihkua ja tuulettaa, vaikka oli jo kiire vaihtamaan kissaa. Siis meikän näyttelyuran ensimmäinen NOM! Vau!

Nakkasin Sketsin häkkiin ja tempaisin Kossin mukaan. Se alkoi jo tässä vaiheessa olemaan hyvin kypsä kaiken maailman retuuttamiseen ja ilmaisi sen aika voimakkaasti. Vein sen kuitenkin esille, mutta en sitä kovinkaan pitkään viitsinyt venyttää kun alkoi tulla semmosta kirosanaa ettei tosikaan. Ajattelin, että perkele jos se haluaa olla sykkyrällä pää mun kainalossa niin sitten on, ei meillä muutenkaan mitään jakoa kisassa olisi ollut. Tuomari näki tämän myös ja se näki mun naamasta, että nyt me halutaan pois ja äkkiä, joten se aloitti Kossista, osoitti valkoista kaulalla ja siitä sanoi että harmillista, mutta tän takia voitte nyt poistua. Kiitin ja vein kainalossa rauhoittuneen kissan takaisin häkkiin. Siellä se taas oli oma pirteä itsensä.

Loppupäivä meni sitten paneelia jännätessä, varattiin Sketsille tuhatjalkaisiin tottunut assari ettei pikkuluikku vaan pääse karkuun (suuret, suuret kiitokset Evelle, pari kertaa poika yritti ottaa ritolat mutta kokeineissa käsissä pysyi hyvin ja meikä säästyi sydänkohtauksilta!). Paneelissa ei tullut yhtään ääntä, mutta siellä nyt oli vastassa aika kovaa porukkaa.

Loppujen lopuksi päivä oli kyllä minun kirjoissani loistava menestys, ainoa musta pilvi oli tuo Kossin käytös TP-valinnassa. Se on nyt ilmoitettu Urkin näyttelyyn, ja sinne sen taidan viedä mutta toimintataktiikkaa pitää hieman miettiä. Onko kannattavampaa liikkua mahdollisimman paljon kissa sylissä ympäriinsä vai kuumuuko se siitä liikaa? Eli kannattaisiko se pitää häkissä (missä se selvästi viihtyy) mahdollisimman pitkään? Näistä täytyy keskustella kokeneempien kanssa ja tehdä toimintasuunnitelmaa. Loppuun vielä pari kuvaa uusista ruseteista ja Kossin pokaalista:


Kossi ja pokaalit


Sketsi ja miehinen rusetti (taustalla olevat pytyt ovat Pyryn ja Sihin palkintoja)






Poikien rusettirivi, viisi kuuluu Kossille ja tuo yksi Sketsille