Eli nyt on takana ensimmäinen viikonloppu erossa. Lähdin ystäväporukalla risteilylle, ja jätin Kossin äitini luokse tuttuun paikkaan hoitoon. Tottakai se vähän sydäntä riipaisi kun Kossi vielä nykäisi kunnon rakkauspuskuleipomisekstaasit kuolavanan kanssa juuri ennen lähtöä, mutta ei auta, mentävä oli. Olin ensimmäisen yön vielä siskoni luona, josta lähdimme sitten lauantaiaamuna kohti Helsinkiä. Matkalla soitin äidilleni, että miten menee. Keskusteli meni kutakuinkin näin:
M: "No moro, miten on Kossin kanssa mennyt? Onko se vielä hengissä?"
Ä: "No ON! Millon te oikeen tuutte jo takaisin?"
:D Loistava aloitus. Äiti sitten kertoi, että Kossi the pompulalover oli paikallistanut kaappiin piilotetut pompulat. Kaappiin ne oli viety siksi, että edellisellä reissulla tämä pikkuapina oli taiteillut ne pyyhenaulakosta alas roikkumalla niissä pyyhkeissä. No äiti oli sitten Kossin saaliin metsästänyt (kissa oli siis aika ison vessan kaapinoven avannut ja jotenkin päässyt ylimmälle hyllylle ryöväämään yhden ihanaihanaihanan pompulan ja mennyt mussuttamaan sitä sängyn alle kauimmaiseen nurkkaan) ja teipannut sen vessan kaapinoven kiinni :D Sitten äiti oli ruvennut tekemään lättytaikinaa ja juuri jättänyt taikinan turpoamaan kun minä soitin. Äiti ehti tämän episodin kertoa kun puhelu katkesi. Kohta äiti soittaa takaisin mulle ja huokaa hyvin raskaasti. Kuulemma tämän ensimmäisen lyhyen puhelun aikana Kossi oli jo ehtinyt päälleen lättytaikinan kimppuun. Onneksi ei kuitenkaan itse sotkeutunut, oli sievästi reunasta lipittänyt. Tästä olikin hyvä mieli itsellä lähteä pariksi päivää aika lailla yhteyksien ulottumattomiin.
Risteilyn jälkeen tänäaamuna soitin taas äidille, ja kyselin kuulumisia. Kuulemma välit kissan kanssa olivat jo aika huonot, se kun ehtii joka paikkaan. Laitan nyt tässä ihan listana mitä tuo kultsipuppeli oli kuulemma viikonlopun aikana ehtinyt tehdä.
- Seikkailu lättytaikinan kanssa jatkuu. Taikina päätyi lopulta lätyiksi ja lätyt pöydälle kuvun alle suojaan. Aamulla yökylässä ollut pikkuveljen kaveri oli herätessään huomannut että olohuoneen lattia oli lätyillä kylvetty. Pöydällä kupu oli edelleen paikoillaan, joten hämärän peitossa on, että miten tuo on ne sieltä pois kikkaillut.
- Myös pöydälle sulamaan jätetystä voista oli löytynyt mystinen kuoppa. Aivan kuin joku olisi sitä käynyt lipsuttelemassa hmm...
- Kaappia ei ole tarvinnut kuin raottaa, kun siellä jo on kissa. Istumassa mm. kattilassa.
- Oma teollinen ruoka on maistunut nihkeästi, ihmisiltä taas on viety sekä spagettia, lanttua että jugurttia.
Onneksi kuulemma yöt on mennyt nukkuessa, jos yöralli olisi jatkunut niin veikkaan, että kissa olisi siirtynyt ulkoruokintaan... :D Nyt se tuossa viattomasti nukkuu, kerää selkeästi voimia raskaan viikonlopun jälkeen.
maanantai 18. tammikuuta 2010
torstai 14. tammikuuta 2010
Hoekka poeka
Juuri punnitsin Kossin, ja epävirallinen tulos on tällä hetkellä 3,4 kiloa. Vertailuksi voidaan ottaa esimerkiksi Kossin setäpuolen Pablon (Nebuankhet Lochlann, ja lähinnä siksi, että musta Pade on oikeen hyvän kokonen ja mallinen poitsu), niin Pade on painanut saman ikäisenä noin 3,8 kiloa. Mutta Kossi on selkeästi pienempi kuin Pablo, joten pitää sen painoa nyt jo ruveta tarkkailemaan. Myös siksi, että eihän tuolla eunukinrääpäleellä paljoa tytöt mielessä pyöri, joten painoa ei kulu "riiaukseen"
torstai 7. tammikuuta 2010
Herra sirkustaiteilija
Tänään Kossi vihdoin ja viimein oppi kiipeämään kirjahyllyn päälle! Olinkin jo sen kiipeilypuun sijoittanut taktisesti hyllyn juurelle, että se siitä tajuaisi lähteä kipuamaan kohti korkeuksia.
Ja tänään kuului vain hops tumps ja sinne se loikkasi! Juhuu!
Ja tänään kuului vain hops tumps ja sinne se loikkasi! Juhuu!
sunnuntai 3. tammikuuta 2010
Blllöööäääärgh
Sanoi Kossi kun Sanna rupesi siivoamaan. Viime kerralla meni pyykkikoneen huudosta maha kuralle, tällä kertaa pölyjen nostattaminen aiheutti oksennuksen korituolin alle.
Toisaalta puklut voi johtua myös siitä, että olen nyt eilisen putsannut ja rasvannut kortisonilla jäbän leukaa, siellä kun on (aknesta?) ruvelle rapattu kohta jonka huomasin vasta keskiviikkona (jonka jälkeen siis putsasin vedellä ja rasvasin bepanthenilla siihen asti että pääsin apteekkiin).
Mene ja tiedä, katsotaan mitä se sanoo kun polkaisen taas pyykkikoneen JA imurin käyntiin.
Toisaalta puklut voi johtua myös siitä, että olen nyt eilisen putsannut ja rasvannut kortisonilla jäbän leukaa, siellä kun on (aknesta?) ruvelle rapattu kohta jonka huomasin vasta keskiviikkona (jonka jälkeen siis putsasin vedellä ja rasvasin bepanthenilla siihen asti että pääsin apteekkiin).
Mene ja tiedä, katsotaan mitä se sanoo kun polkaisen taas pyykkikoneen JA imurin käyntiin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)